perjantai 31. lokakuuta 2014

Tarina päivässä

Päivän sana on tarina päivässä -haasteessa KYETÄ

Kyetä ymmärtää
toista,
sanoitta,
ääneti.
Koskea toista
ilman kosketusta,
sieluun saakka.
Nähdä toinen,
ulkokuoren alla
oleva.
Tuntea – olevansa - yhtä

torstai 30. lokakuuta 2014

Syksy

Syksyn värikirjava matto
se on vielä täällä
- riemullisen väriset lehdet
tanssivat maassa ja ilmassa,
tuulenvireen pyörittäessä
ne läkähdyksiin,,,,,,

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Ihana valo,,,,

Aurinko taistelee paikastaan,
minä olen vielä täällä!
Pinnistelen harmaiden pilvien läpi,
uskallan näyttäytyä,
tiedän,
että ihmiset minua niin kaipaavat,
kannattaa siis taistella
- vaikeuksien kautta voittoon...
minä tulen....

perjantai 24. lokakuuta 2014

Tarina päivässä - rukous

Tänään on Vain elämää -jaksossa Samuli Edelmannin päivä.

Siitä jäin miettimään ensimmäistä - ja ainoaa live-esitystä, minkä olen häneltä nähnyt.

Asuimme aikoinaan mieheni kanssa Kuopiossa. Töissä eräs työntekijä halusi ehdottomasti mennä seuraavana iltana katsomaan tätä Samulia, oli mahdoton fani. Kukaan ei oikein innostunut keskellä viikkoa lähteä jonnekin kapakkiin, mutta minä sitten päätin kuitenkin, että lähdetään. 

En ollut mitenkään fani, mutta silloin ajattelin, että hän on ihan ookoo esiintyjä.

Muutin mieleni täysin - paikka ensinnäkin oli juuri sopiva, pieni, hämyinen ravintolatila. Ja kun hän alkoi laulaa - olin myyty!
Herkkä, taianomainen tuokio - laulu pehmeästi soljuvaa, kiireetöntä, esiintyminen eleetöntä ja rauhaisaa - tuntui, että hän lauloi vain minulle -minustahan tuli melkein fani!

Nykyäänhän hän pitää suurempia konsertteja, RUKOUS-tyyppistäkin hengellistä musiikkia jne.....

---------------------
Ja tähän loppuun oma runontapainen:

Rukous 

Kuiskaan rukouksen 
- se äärettömiin katoaa,
kohti korkeuksia 
ääni hajoaa.

Kuuleeko sitä kukaan,
siitä ainakin lohtua saan
- kuulee, uskon niin
ja katson taivaisiin.

torstai 23. lokakuuta 2014

Vaihtoehdot surukortille

Kun kuulin ystäväni äidistä suru-uutisen, tein muutamia korttivaihtoehtoja ja minähän päädyin tähän korttiin. Tässä muut - toivottavasti näille EI löydy käyttöä,,,,,

Tässä kohokuvioitu tuo rinkula lehtineen, Kärkkäiseltä ostamastani hopeatimangilevyn saksasin ristin muotoisen kuvion, teksti

Tässä taas pitsiä pitsin päällä, kuva yhdestä kortista muotoiltu - minusta tämä sopii hyvin suruunkin, tekstiä ja timangeja reunoissa,,,,

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Tarina päivässä - sanana on irrota

Tämän päivän sana Tarina päivässä -haasteessa on IRROTA.


Vaikka se kuinka nitkutteli itseään edes takas, 
ei tapahtunut mitään. 
Se kiemurteli, yritti heilua,
pyöriä  - ei mitään.

Voi ei, kaikki muut ovat jo tuolla, se manasi,
miksi minun pitää vielä tässä taistella!
Muut huusivat, tule tule, mutta minkäpä se voi,
vaikka parhaansa yritti edesauttaa, niin mitään 
- ei mitään - tapahtunut!

Kunnes
- yht´äkkiä se alkoi irrota,
hiljalleen, ääneti se kieppui kohti toisia,
Minä tulen - se huudahti, tehkää tilaa!!!!!

Ja niin oli se saavuttanut päämääränsä,
ollen yhtä toisten kanssa, samanlainen;
pieni lehti syksyn sateessa ja tuulessa,
nyt yhtenä lehtenä kaikkien lehtien joukossa,
maassa lehtikasassa
- puun lehti -

Maribel

Löysin Lahden Kärkkäiseltä kivan hopeatimangilevyn, jossa liima takana. Siitä olikin kiva leikata paloja,,,,tässä nainen saanut kunnon hopiat vierelleen,,,
Rentoa sunnuntaita!

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Surukortti

Niin se menee, ihmisen elämässä on ilonpisaroita ja suruntunteita. 
Ystävälleni Helsinkiin  lähti tällainen kortti, äitinsä pääsi Taivaaseen, odotettu, mutta kuitenkin aina raskas asia. 

Yksinkertainen kortti, kabinet-kokoinen, kohokuviotaskulla tehty kauniit perhoset hopeapaperille, pitsi, risti ja teksti. Mielestäni nuo perhoset sopivat tähänkin aiheeseen, tässä voisi ajatella, että ne ovat saattamassa taivaaseen asti.....Huonoja kuvia, pimeässä otettuja ja valokuvaaja ei kehuttava :)

Einari Vuorelan runo, joka mielestäni kuvastaa hyvin tällaista poismenoa, vaivat on poissa, pääsee Taivaan iloon......- itkenkö,,,enhän toki, ihanassa maassa,,,,,,Luin aikoinaan tämän runon äitini hautajaisissa, se on aina koskettanut minua ....

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Koulukiusaaminen, YLE

Eilen tuli YLE:ltä koulukiusaamisohjelma. Minä en sitä katsonut kuin aivan lopussa. Eikö siis minua aihe kiinnostanut? Tästä ei ollut kyse, vaan ajattelin, että siellä puhutaan minulle vieläkin kipeästä aiheesta ja en pysty sitä katsomaan.

Olenko ollut koulukiusattu? Kyllä jotain on ollut aikoinaan, mutta se ei ole minulle tätä traumaa aiheuttanut, 
vaan oman poikani joutuessa useasti kiusattavaksi - äitinä tunnekuohut olivat sitä luokkaa, etten halua sitä tunnetilaa enää kokea - muistot ovat vielä kipeänä piikkinä ihollani.

Luulenpa, että nyt jo aikuinen poikani on selvinnyt niistä kokemuksista minua paljon paremmin, mutta minun arpeni ovat vielä siellä jossain, 
naarasleijonan lailla jouduin niin monesti ottamaan yhteyttä kouluun, jotta taas jälleen pidettäisiin joku palaveri kiusatun ja kiusaajan kanssa, me vanhemmatkin olimme monesti mukana, ja hyöty? - kiusaaminen jäi hetkeksi, kunnes taas alkoi.

Poikani ei joutunut kokemaan kovinkaan paljoa fyysistä väkivaltaa, mutta kuten olen sanonut aiemmin, se henkinen väkivalta, sanoilla ruoskiminen, on monesti monta kertaa pahempaa - se jää tuonne sielun syövereihin............Olen puhunut poikamme kanssa tästä -joskus vieläkin- ja tuntuu, että hän on onnistunut hyvin tunnetilojensa hallinnassa tässä suhteessa eikä muistele - tällaisessakaan yhteydessä - näitä, onneksi edesmenneitä, asioita elämässään.

Aiempia tuntemuksia voit halutessasi lukea blogistani, tunniste on "murheita" - vaikka tuosta alhaalta klikaten....

Minä taas aloitin kirjanteon tästä aiheesta, näkökulmana kiusattu ja perhe, miten se vaikutti kokonaisvaltaisesti elämäämme. Nyt se kirjanteko on jotenkin ollut jäissä, en ole saanut siihen riviäkään vähään aikaan,,,,,,,,,,,pitäisiköhän taas alkaa sitä miettimään, saisi sanoilla puettua tunteensa pintaan, puhdistettua ehkä myös sieluni syöverit samalla,,,,,,,,,,,,,,

Lopuksi toivon,  ETTÄ TÄLLAISETKIN TV-OHJELMAT SAAVAT OIKEASTI JONKUN PALLON PYÖRIMÄÄN, MYÖNTEISEEN SUUNTAAN!


             Sanoilla,
               niin julmilla,
             päin naamaa 
            sivallat
              ruoskan lailla,
            pieksät sanoillasi
                    toisen, avuttoman.
           Ajatteletko yhtään,
                    sitä toista?

maanantai 6. lokakuuta 2014

Onnea Eila!

Niin vaan se on, että vaikka itsestä tuntuisi kuinka nuorelta koko suku, niin Eskolan sisarusparvesta Eila täyttää tänään 60 vuotta,,,,,,ONNEA!
Tämä kortti lähti onnea toivottamaan varsinaisena päivänä, kahville tungetaan sitten toisena päivänä.....luumupuukin ojennettiin toisessa yhteydessä :)

Etukannessa hempeässä värisävyssä niin haaskan näköinen mummi-kupin kanssa,,,,oikeastihan Eila on oikein simpseän näköinen plikka!

Ja sisäsivulla onnea, nuori Eila istahtanut kiekuralle

torstai 2. lokakuuta 2014

Tarina päivässä - kaunis

Lokakuun sanat ovat ilmestyneet Tarina päivässä -haasteessa. 2. päivän sana on kaunis.
Tarinan tai tämän runontapaisen kuvitteellisena pariskuntana on jo useamman vuosikymmenen yhdessä ollut pari - vaikkapa ne Anni ja Pate....tai ihan kuka tahansa,,,,


KAUNIS

Ryppyiset kasvot näkyvät peilissä.
Miten aika on kiitänytkään ohi,
kanjoninkokoiset uurteet
ilmestyneet kasvoilleni.

Sinä tulet viereeni,
ja kuin tietäen ajatukseni
(ja niinhän sinä teetkin,
vuosikymmenien tutkistelun jälkeen)

.......sanot:
"Miten kaunis sinä oletkaan"
ja lisäät
"Sinä olet minun elämäni valo,
sisäinen kauneutesi hohtaa,
tuoden auringon elämääni"

Miten paljon sinua rakastankaan,
sanoillasikin annat minulle onnen!